Nokka-akselit on virityksen unohdettu A, B ja C. Lisää laulua ja oikeaan paikkaan.

Isompi turbo, parempi välijäähdytin ja ohjelma uusiksi. Tuttua puuhaa turbokoneen virittäjälle. Painetaan ahtopainetta tupaan pykälä kerrallaan kun kiivetään kohti tehotavoitetta, jos ei hyvällä tule niin pakottamalla viimeistään. 

Mutta jossain kohti kovempaa virikonetta tehtäessä, pitäisi pysähtyä miettimään mistä kolosta sitä ahtopainetta koneeseen puhalletaan.

Nokat vaikuttavat paljon siihen, miten moottori hengittää ja millä kierroksilla se tekee työnsä. Oikea profiili voi tuoda lisää käyttökelpoista vetoa ja vapauttaa tehoa kuin nappaisi sukan pois pakoputkesta. Väärin tehty valinta taas voi tehdä arkiautosta laitteen, joka herää kunnolla vasta siinä vaiheessa, kun ollaan jo perillä.

Virinokkia, ja vieläpä laadukkaita sellaisia yhä löytyy:
-> Nokka-akselit Futurezin valikoimassa

Miksi nokat muuttavat koneen luonnetta niin paljon?

Nokka-akseli ohjaa venttiilien liikettä. Profiili ja ajoitus määrittävät, milloin venttiili avautuu, kuinka pitkään se pysyy auki ja kuinka korkealle se nousee. Imu- ja pakopuolen tapahtumat ratkaisevat yhdessä, miten tehokkaasti sylinteri täyttyy ja palokaasut poistuvat.

Kyse ei siis ole vain siitä, että koneeseen mahtuisi enemmän ilmaa. Ilman pitää päästä liikkumaan, ja oikeaan aikaan. Siksi nokkien vaihtaminen voi muuttaa kaasuun vastaamista, tyhjäkäyntiä ja koko vääntökäyrää. Sama moottori voi tuntua aivan erilaiselta, vaikka huipputeholukemien ero ei olisi valtava.

Turbomoottorissa alkaakin ahdin herätä eri tavalla, ja tehoa tulee huomattavasti helpommalla.

Auton nopeus ja ajamisen ilo eivät myöskään asu pelkästään dynolapun korkeimmassa pisteessä. Jos käyttökelpoinen veto paranee siellä, missä ajat ja mihin kierrokset putoavat vaihdon jälkeen, hyöty voi olla paljon arvokkaampi kuin muutama lisähevonen karvaa ennen kierrosrajoitinta.

Turbokoneen nokat: voiko ahtopaineella korjata kaiken?

Monessa nykyisen turbokoneen viritysprojektissa nokat jäävät vakioksi. Ohjelmalla ja ahtimen vaihdolla pääsee helpolla pitkälle, ja nokkien vaihtaminen vaatisi enemmän purkamista sekä kokonaisuuden suunnittelua. Se on ymmärrettävää. Venttiilikopan avaaminen ei ole ihan vastaava perjantai-illan operaatio kuin ilmanputsarin vaihtaminen.

Ahtopaineen nostaminen kasvattaa sylinteriin menevää ilmamassaa myös vakionokilla. Se ei kuitenkaan muuta nokan fyysistä profiilia. Sopivan nokkapäivityksen tulos voi olla enemmän tehoa samalla ahtopaineella – kaverit ihmettelee kun Stage2 laulaa kuin Stage4. 

Yhtälailla kuin sylinteriin halutaan ilmaa sisään, halutaan se sieltä myös ulos. Ja tämä voi toimia vapari- ja turbokoneessa vähän eri tavalla. Pakosarjan paine esimerkiksi vaikuttaa siihen, millainen venttiilien päällekkäinen aukiolo toimii. Jos pakopuolen paine on korkea suhteessa imupuoleen, liiallinen overlap voi päästää palokaasuja rynnimään väärään suuntaan. 

Vakionokat eivät etenkään yhtään sporttisemmassa koneessa ole kehnot, ja nykyaikaisen koneen säätyvät venttiilinajoitukset ja nostot antavat ihan eri tavalla mahdollisuuksia kuin ennen.

Mutta jossain kohti tehonnälän kasvaessa, kannattaa tämäkin kortti katsoa.

 

Nokkakortin tärkeimmät luvut ilman sanakirjaa

Aukiolo: kuinka pitkään venttiili on auki

Aukiolo ilmoitetaan kampiakselin asteina. Pidempi aukiolo voi parantaa korkeiden kierrosten hengitystä, mutta samalla alakierrosten veto ja käytös voivat kärsiä. Pelkkä suuri asteluku ei kerro, sopiiko nokka juuri sinun koneeseesi.

Vertaa samalla mittaustavalla ilmoitettuja arvoja. Mainostettu aukiolo ja esimerkiksi aukiolo 1,0 mm venttiilin nostolla ovat eri asioita. Kaksi nimellisesti 272-asteista nokkaa voivat olla käytännössä erilaisia. Tarkista mittausnoston lisäksi, puhutaanko nokan nostosta vai venttiilin nostosta.

Nosto ja nettonosto: kuinka korkealle venttiili avautuu

Nokan nosto ja venttiilin nosto eivät aina ole sama luku. Keinuvivun välityssuhde vaikuttaa venttiilin liikkeeseen, ja mekaanisessa venttiilikoneistossa myös venttiilivälys pitää huomioida. Esimerkiksi Kelfordin nokkakorteissa Nett Valve Lift tarkoittaa venttiilin nettonostoa.

Esimerkkinä Kelfordin SR20DET S13:n 188-A2-profiilissa nokan nosto on 7,10 mm, keinuvipusuhde 1,55 ja ilmoitettu venttiilin nettonosto 11,00 mm. Jos vertaisit 7,10 millimetriä toisen nokan venttiilin nostoon, vertailu lähtisi heti väärille raiteille.

Suurempi venttiilin nosto voi auttaa hyödyntämään kannen virtauskykyä, mutta pelkkä maksiminosto ei kuvaa koko profiilia. Myös se merkitsee, miten venttiili liikkuu ja kuinka paljon aikaa se viettää millään tapaa hyödyllisessä asennossa.

Se kuuluisa OVERLAP

Overlap on termi jota voit kuulla niiden lötköttävien rötköttävien jenkkikoneiden yhteydessä. Se tarkoittaa jaksoa, jolloin imu- ja pakoventtiili ovat yhtä aikaa auki pakotahdin vaihtuessa imutahdiksi. Se voi auttaa kaasunvaihtoa kun olosuhteet on reilassa, mutta vaikutus riippuu paljon muun muassa kierroksista sekä imu- ja pakopuolen paineista.

Nokkakortissa voi näkyä myös LSA, eli imu- ja pakonokan huippujen kulmaero. Yhden nokka-akselin moottorissa se on hiottu akseliin. Erillisillä imu- ja pakonokilla niiden keskinäistä ajoitusta voidaan muuttaa rakenteen sallimissa rajoissa. Pelkkä LSA-luku ei kuitenkaan kerro kaikkea overlapista, sillä myös aukiolo ja profiilien muoto vaikuttavat siihen.

Eikö muuttuva nokka-ajoitus hoida tämän jo?

Muuttuva nokka-ajoitus auttaa tosiaan nykymoottoreissa sovittamaan venttiilitapahtumia eri kierroksille ja kuormille. Tavallinen nokan vaiheistukseen perustuva VVT-järjestelmä siirtää kuitenkin olemassa olevan profiilin ajoitusta. Se ei kasvata nokan fyysistä nostoa tai muuta sen aukioloa.

Joissakin moottoreissa on lisäksi vaihtuvia nokkaprofiileja tai muuttuva venttiilin nosto. Siksi oman moottorin rakenne pitää tuntea ennen osavalintaa. Uusien nokkien kanssa myös ajoituskartat voivat usein vaatia uudelleensäätöä, jotta mekaanisesta muutoksesta saadaan kunnolla hyöty irti.

Valitse nokat oikean käytön mukaan

Ennen profiilin valintaa kannattaa vastata yhteen arkiseen kysymykseen: missä kierroslukumittarin viisari oikeasti yleensä majailee? Työmatka-auto, ratapäivälaite ja kiihdytysauto ovat aika eri laitteita vaikka ne niin mielellään samaan yhdistäisi. Rajusti röpöttävä tyhjäkäynti ja yläkireä ratamotti voi kuulostaa hienolta, mutta ei sillä kauheita tehdä matkalla Alepaan ja takaisin.

• Katuajo: paino on kaasuun vastaamisella ja laajalla käyttöalueella
• Rata ja drifting: mieti kierroksia mutkasta lähtiessä ja vaihdon jälkeen, ollaankin hyvin eri profiilin kanssa tekemisissä.
• Kiihdytys: Hyvinkin kapea tehoalue voi toimia, jos lähtö, vaihteisto ja välitykset ovat niin jiirissä että tehoalueelta ei karata.

Nokkia löytyy meiltä eri tyyppisiä profiileita sen mukaan minkälaista käyttöä haetaan, kysy tarvittaessa neuvoa.

Nokat eivät vaihdu yksin: huomioi venttiilikoneisto ja säätö

Nokkapäivityksen budjettiin kuuluu muutakin kuin kepukat itsessään. Venttiilijousien pitää pysyä ruodussa uuden profiilin kanssa. Tarpeeseen vaikuttavat myös venttiilikoneiston massa ja ahtopaine. Jäykempi ei automaattisesti tarkoita parempaa, vaan jousipaketin pitää sopia kokonaisuuteen.

Osa esimerkiksi Kelford Camsin profiileista on tarkoitettu vakiojousille, osa taas vaatii jousipäivityksen. Tarkista aina juuri valitun profiilin vaatimukset. Myös nostimien ja seuraajien yhteensopivuus sekä mahdollinen venttiilivälyksen säätö kuuluvat asiaan.

• Varmista mekaaniset välykset: venttiilin ja männän sekä tarvittaessa venttiilien keskinäinen välys. VVT-moottorissa tarkistus kattaa käytettävän ajoitusalueen.
• Tarkista jousien asennus: oikea asennuskorkeus, jousivoimat ja riittävä vara ennen kuin jousi pohjaa. Myös jousilautasen ja venttiilivarren tiivisteen välys pitää huomioida.
• Mittaa ajoitus: kohdistusmerkit eivät yksin takaa nokkakortin mukaista lopputulosta. Esimerkiksi kannen koneistus voi muuttaa ajoitusta.
• Säätöä, säätöä ja säätöä: Softapuoli ja nokkien ohjaus on syytä säädellä uuteen jiiriin että muutoksista saadaan ilo irti.

 

Kelford Cams: sopiva profiili ratkaisee

Kelfordin valikoimasta löytyy erilaisia profiileja maltillisista päivityksistä kilpailukäyttöön. Valmistajan käyttösuositus, nokkakortti ja venttiilikoneiston vaatimukset kertovat enemmän kuin yksittäinen asteluku tai Stage-merkintä. Ne kannattaa lukea ennen kuin ostoskori alkaa kilistä.

Hyvin valitut nokat voivat tehdä moottorista juuri halutunlaisen: herkästi vastaavan katukoneen, laajasti vetävän ratakaverin tai korkeilla kierroksilla viihtyvän kisakoneen. Kaikkien ei tarvitse kuulostaa tyhjäkäynnillä siltä, että konepellin alla järjestetään rumpukurssia.

--> Kurkkaa meidän nokka-akselit kategoria